Päätösehdotuksen perusteluiden kommennteja

Executive summary: Ei ole
järkeä.

Tiivistelmä päätösesityksestä

• Tilojen käytön tehostaminen onnistuu ilman yläkoulun lakkauttamista.
• Todellisia säästöjä ei ole odotettavissa.
• Esitykseen sisältyy riskejä, joita voivat muodostua tulevina
  vuosina kalliiksi.
• Alunperin esitetyt tavoitteet koulun vetovoimaisuuden
  lisäämiseksi eivät toteudu esitetyssä ratkaisuussa.
• Ehdotus, sen lisäksi että ei ole järkevä, on käsitelty aivan
  liian nopeassa aikataulussa.

Järkevä päätös olisi antaa koulun jatkaa nykyisellään ja hyödyntää
vanhan kirjaston tiloja, mikäli päivähoito tarvitsee lisää tiloja
alueella.

Päätösesitys ja kommentit

Kommentteja suomenkielisen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnan
18.03.2010 Asianro 840 / 400 / 2010:

Keski-Espoon koulun vuosiluokkien 7-9 opetuksen siirtäminen muihin
alueen kouluihin. Selkeyden vuoksi esityksen tekstiä on karsittu
vain oleellisiin osiin. Valitettavasti oheismateriaalia ei ole
julkisesti saatavilla, joten siihen viitatessa joudutaan turvautumaan
päätösesityksen tulkintoihin.

Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta on kokouksessaan
18.2.2010 antanut suomenkielisen opetuksen tulosyksikölle
valmistelukehotuksen Keski-Espoon koulun vuosiluokkien 7-9
siirtämiseksi alueen muihin kouluihin hallitusti syksystä 2010
alkaen. Koulun vajaakäytössä olevia tiloja halutaan tehostaa
kehittämällä koulusta vetovoimainen monitoimikoulu. Lautakunnalle
esitetään, että Keski-Espoon koulun vuosiluokkien 7-9 -opetus
siirretään alueen muihin kouluihin vaiheittain kesään 2011 mennessä.

Taustaa

Valmistelussa on kuultu Keski-Espoon koulun huoltajia, johtokuntaa
ja opettajia.

Tämä on varsin hurskaasti sanottu. Kiireisestä aikataulusta -
päätös juuri ennen hiihtolomaa, johtokunnan kokous hiihtoloman
jälkeisenä maanantaina ja ensimmäinen vanhempien kuulemistilaisuus
tiistaina. Tässä vaiheessa asia oli valmistelussa, moni asia vielä
täysin auki ja selvittämättä siinä vaiheessa kun olisi pitänyt antaa
vastine ehdotukseen.

Kaikkia oleellisia perusteluina esitettyjä laskelmia ei ole
esitetty edes tässä päätösesityksessä. Miten on mahdollista
osallistua keskusteluun kun faktoja keskusteluun ei ole saatavissa?

Keski-Espoon koulun tilojen käyttö

Keski-Espoon koulu toimii yhtenäisen perusopetuksen
kouluna. Koulussa on kuvataide- ja liikuntapainotus. Koulussa on
myös ryhmämuotoista yksityisopetusta ja koulu vastaa Espoossa
yksityisopetuksen valvonnasta. Koulussa on kaksi luokkamuotoista
erityisopetuksen ryhmää.

Liikuntapainotus on aloitettu vuonna 2008, eli on juuri päässyt
liikkeelle. Nyt tähän käytetyt resussit ollaan valmiita heittämään
roskiin. Eikö ollut tarkoutus säästää, eikä tuhlata?

Keski-Espoon koulu toimi
syyslukukaudella 2009 yhtenä Kuitinmäen koulun peruskorjauksen
aikaisena väistötilana, jolloin koulussa oli lisäksi 108 Kuitinmäen
koulun oppilasta. Näitä järjestelyjä pohdittaessa arvioitiin, että
kouluun sopisi ryhminä laskettuna neljä lisäryhmää.

Tämä siis siinä vaiheessa kun kaikki mahdolliset tilat on otettu
opetuskäyttöön, mukaanlukein aulatiloihin rakennetut uudet
tilat. Pienet opetusryhmät on koulun kehittämisessä tehty valinta,
jolla pystytään turvaamaan hyvät oppimistulokset. Ei ole mitään
järkeä verrata 70-luvun oppilasmitoitusta nykyisiin
oppimisvaatimuksiin.

Keski-Espoon alueella sijaitsevan Kirkkojärven yhtenäinen peruskoulu
sai rakentamiseensa valtionosuutta (noin 3 miljoonaa
euroa). Rakentaminen tuli aloittaa viimeistään vuonna
2009. Kirkkojärven koulu lisää muutamaksi vuodeksi yläkoulupaikkoja
alueella. Mikäli vuosiluokkien 7.-9. opetus Keski-Espoon koulussa
lakkaa, jää kouluun yhteensä noin 250 oppilasta esiopetukseen ja
vuosiluokkien 1-6 opetukseen.

Tämä on siis varsinainen syy yläkoulun lopettamiseen. Aikanaan on
arvioitu väärin yläkoulun oppilasmäärien kasvu alueella ja tämän
perusteella tehty suunnitelma uuden koulun rakentamisesta. Järkevää
olisi siis ollut siirtää Kirkkojärven koulun rakentamisesta, mutta
koska valtion avustus oli aikaan sidottu, rakentaminen piti aloittaa
viime vuonna. Koulu valmistuu siis muutaman vuoden liian aikaisin,
toisealta rakentamisajankohta on arvattavasti hyvä tässä
suhdannetilanteessa.

Kirkkojärven koulun ylimääräiset tilat toimivat tulevana
lukukautena Omnian tiloina, jotta vastaavasti Omnian Soukan tiloja
voidaan käyttää peruskoulun tiloina eikä näiden lasten tarvitse
matkustaa toiselle puolelle Espoota. Kirkkojärven koulun tiloille
voidaan näiksi muutamaksi vuodeksi varmaan keksiä muutakin käyttöä,
vaikka sitten virkamiesten työhuoneina valtuustotalon laajennusta
odotellessa.

Keski-Espoon koulun lähialueilla on vajetta päivähoitopaikoista ja
alueella on tällä hetkellä jouduttu sijoittamaan
poikkeusjärjestelyin 32 lasta olemassa oleviin
päiväkoteihin.

Tämänkään ei pitäisi olla yllätys kenellekään ympäristöä
seuranneelle. Alueelle on rakennettu paljon lapsiperheille sopivia
asuntoja eikä pidä hämmästyä siitä, että niihin sitten muuttaa
lapsiperheitä, joiden lapset tarvitsevat päivähoitoa. Voisikohan
teknisestä toimistosta laittaa rakennuslupien perusteella muutaman
kerran vuodessa viestiä opetustoimeen että tälle ja tälle
alueelle rakenetaan näin paljon asuntoja että nämä asiat eivät
tulisi yllätyksenä.

Voisi toivoa, että tämä sujuu jatkossa paremmin kun riittää
päiväkotien ja koulujen tarpeesta kertominen yhdelle toimialalle kun
molemmat ovat saman katon alla.

Suomenkielisen varhaiskasvatuksen on mahdollista sijoittaa kouluun
aluksi 2, myöhemmin neljä yli kolmevuotiaiden lasten
päiväkotiryhmää, yhteensä noin 80 - 87 lasta. Päiväkoti voisi toimia
osana lähellä sijaitsevaa Suvelan päiväkotia.

Käytännössä tämä tarkoittaisi ns. uuden osan (sekin yli 9 vuotta
vanha) muuttamista päiväkotikäyttöön. Nämä uudet tilat, jotka
sopivat hyvin esiopetuksen ja alaluokkien käyttöön, vaativat
muutoksia soveltuvakseen päiväkotikäyttöön. Esiopetuksen ja
alaluokkien ryhmät taas vastaavasti joutuvat siirtymään huonompiin
tiloihin pois alta.

Tämän lisäksi piha-alueita joudutaan uudistamaan kolmivuotiaille
sopivaksi. Sekään ei ole mitään halpaa lystiä ja heikentää
alakoululaisten piha-aluetta.

Keski-Espoon koulun yhteydessä olleen kirjaston siirryttyä uuden
kauppakeskus Entressen tiloihin, vapautuneet tilat on muutettu
nuorisotiloiksi.

Jälleen yksi peruste sille, että yläkoulua ei pidä
lopettaa. On hyvä, että nuorisotilat ovat koulun tilojen vieressä,
jolloin ne ovat tutuja nuorille: parempi että nuoret viihtyvät
nuorisotilassa kuin että notkuisivat ties missä.

Arviointituloksia Keski-Espoon koulun toiminnasta

Oppilas- huoltaja- ja henkilökuntakyselyjen mukaan Keski-Espoon
koulun toiminta on espoolaista keskitasoa ja kehitys on viime
vuosina ollut positiivista. Monikulttuurisella alueella
huoltajapalautteissa on arvioitu hyväksi kodin ja koulun välistä
yhteistyötä. Kyselyjen tulokset ovat oheismateriaalina.

Koulun henkilökunta on tehnyt runsaasti töitä ja saanut aikaan
tuloksia. On väärin tuhota tämä hyvä kehitys, etenkin jos koulun
lopettamisen perusteena käytetään täysin ulkopuolisten huhupuheisiin
perusteena näkemustä koulusta.

Perusopetuksen päättötodistuksen saaneista oppilaista (55) on vuonna
2008 sijoittunut 23 lukioon ja 32 ammatilliseen
koulutukseen. Elokuussa 2009 peruskoulun 9. luokan päättäneistä 59
oppilaasta 24 lukioon, 31 ammatilliseen koulutukseen, 2
lisäopetukseen ja kahdella ei tuolloin ollut vielä
opiskelupaikkaa. Luvut ovat olleet vuosittain samansuuntaisia,
hieman vaihdellen.

Tämä on yksi tärkeä argumentti koulun puolesta. Peruskoulun jälkeen
on tärkeää, että opiskelijat löytävät itselleen opiskelupaikan. Yllä
oleva tulos on hyvä, huomioiden että koulun oppilaissa on joukko
oppilaita, joilla on oppimiseen liittyviä ongelmia. Toisealta
koulusta jatketaan myös Suomen parhaimpiin lukioihin, joten koulu
tarjoaa hyvän oppimisympäristön kaiken tasoisille oppilaille. Eikö
tälläinen ole hyvä koulu?

Keski-Espoon koulun vuosiluokkien 7.-9. lakkauttamisen vaikutus
Suomenkielisen opetuksen kouluverkkoon

Keski-Espoon oppilasalueen kouluissa on yläkouluopiskeluun
soveltuvia tiloja riittävästi 2010-luvun puoliväliin saakka. Tästä
näkökulmasta Keski-Espoon yläkoulun lakkauttaminen on
mahdollista. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että suunnitelmia
kaksikielisen opetuksen aloittamisesta vuosiluokille 7-9
Saarnilaakson koulussa ei toteuteta. Väestöennusteen mukaan
yläkouluikäisten määrä kasvaa 2010-luvun puolivälin jälkeen niin,
että väestöennusteen toteutuessa yläkouluopetukseen
soveltuvaa koulutilaa tarvitaan lisää.

Keski-Espoon yläkoulun lopettamisella siis tilapäisesti täsmätään
yläkoululaisten määrä tämänhetkiseen tarpeeseen. Ilman uhrauksia
muilta kouluilta tämä ei onnistu, vaan Saarnilaakson koulun
kehittäminen siirtyy hämärään tulevaisuuteen.

Päätösehdotuksessa ei ole mitään mainintaa sen vaikutuksesta
ryhmäkokoihin. On siis syytä olettaa tämän piilotetun tiedon olevan
ehdotuksen kannalta kielteistä. Keski-Espoon koulun pienet
opetusryhmät ovat hyvin auttaneet oppimisrauhan säilymisessä ja
hyvissä oppimustuloksissa haastavalla oppilaisaineksella
kuten polittisesti korrekti eufenismi kuuluu.

Väestöennusteiden mukaan siis muutaman vuoden päästä tarvitaan
lisää yläkoulukapasiteettia. Tehdäänkö se kasvattamalla ryhmäkokoja
tai laajentamalla muita kouluja? Perustamalla uusi koulu? Vai
olisiko kenties järkevin ratkaisu säilyttää kouluverkko
nykyisellään vaikka se jonkun vuoden ajan onkin vajaalla
käytöllä?

Koulu on paljon muutakin kuin vain seinät: se on oppilaat,
opettajat, koulun muu henkilökunta ja vanhemmat. Kouluyhteisön
rakentuminen ei ole asia joka tapahtuu hallinnollisella päätöksellä
yön yli vaan on monivuotinen prosessi. Keski-Espoon yhtenäiskoulu
tarjoaa hyvän koulupolun esikoulusta alkaen: tämä on jo olemassa,
sitä ei tarvitse enää luoda tyhjästä.

Sosiaalinen selvitys

Oppilashuollon toimijat ovat laatineet sosiaalisen selvityksen
siirron oppilashuollollisista vaikutuksista. Alueella on paljon
tukea tarvitsevia perheitä ja lausunnon mukaan erityisesti nopealla
siirrolla olisi merkittäviä haittavaikutuksia.

Mitkä ovat tuen kustannukset verrattuna alla oleviin säästöihin?
Kuten yleensä, yhteiskunnan "säästöistä" kärsivät eniten
ne, joiden tilanne on muutenkin huonoin. Oikeastaan en ole
huolissani omien lapsieni koulunkäynnistä, he tulevat kyllä
selviämään. Vanhimmalla on kohta yhdeksän vuotta tätä koulua takana
ja pääsee jatkamaan haluamassaan lukiossa hyvin suurella
todennäköisyydellä.

Keski-Espoon yläkoulun lakkauttamisen kustannusvaikutukset

Yläkoulujen määrän pienentäminen vähentää näitä kiinteitä
kustannuksia. Arvioitu säästö on noin 150 000 euroa
lukuvuodessa. Koska siirrosta aiheutuu kertaluonteisia kustannuksia,
voidaan arvioida, että tämän suuruinen säästö saavutetaan vasta
lukuvuodesta 2011-2012 alkaen.

Onko tuo todellinen säästö vai oletetaanko, että yläkoulu on täysin
erillinen kokonaisuus? Todellisuudesshan ylä- ja alakoulu käyttävät
yhteisiä resusseja, joten todellinen säästö jää pienemmäksi kuin
mitä laskennallinen arvioitu säästö on.

Varhaiskasvatuksen tulosyksiköllä on Keski-Espoon koulun
lähialueilla useita pieniä päivähoitoyksiköitä. Näiden yksiköiden
toiminta voidaan osittain siirtää Keski-Espoon koulun tiloihin. Tämä
säästää kiinteistömenoja. Saatavien säästöjen arvio tuodaan
lautakunnan kokoukseen.

Todellisista säästöistä ei siis ole mitään laskemia keskustelun
pohjaksi. Kiinteistömenojen säästökin on luultavasti vähäistä
huomioiden Keski-Espoon koulun rakennuksien ja ympäristön
muutostarpeet.

Jalavapuiston koulun yhteydessä toimivista siirtokoulutiloista on
suunniteltu luovuttavan kesään 2011 mennessä ja kuudensien luokkien
oppilaat oli tarkoitus siirtää Saarnilaakson koulun tiloihin
seuraavien kolmen lukuvuoden ajaksi. Mikäli Keski-Espoon koulun
vuosiluokkien 7.-9. opetus lakkautetaan, tarvitaan Saarnilaakson
koulun kaikki tilat yläkouluopetukseen. Tällöin vaihtoehtoina on
joko siirtää Jalavapuiston koulun kuudennet luokat lukuvuosiksi
2011-2014 Keski-Espoon tai Kirkkojärven kouluun tai vaihtoehtoisesti
pyrkiä jatkamaan siirtokelpoisten koulutilojen vuokrasopimusta, mikä
aiheuttaa noin 89 000 euron vuotuiset lisäkustannukset, yhteensä 178
000 -267 000 euroa riippuen Jalavapuiston koulun kaksikielisen
opetuksen oppilaaksiottoa koskevista ratkaisuista.

Jälleen aikaisemmat hyvät suunnitelmat kariutuvat tämän esityksen
alta. Jalavapuiston koulun oppilaat olisivat päässeet pysyviin
koulutiloihin parakeista suunnitelman mukaan. Ei voitane puhua
lähikoulusta, jos ehdotetaan Jalavapuiston oppilaille koulutiloja
kahden kilometrin päästä Kirkkojärveltä. Vaihtoehtoisesti
maksettaisiin parakkien vuokraa: samalla rahalla saadaan siis
huonompi palvelu.

Henkilöstön työllistyminen

Keski-Espoon yläkoulussa on tällä hetkellä 16 opettajaa viroissa,
kaksi toistaiseksi otettua tuntiopettajaa ja yksi
tuntiopettaja. Heistä neljällä on tunteja sekä ylä- että alakoulun
luokilla.

Opettajien ja muun henkilöstön määrä riippuu pääsääntöisesti
opetusryhmien määrästä, ja tältä kannalta tarkasteltuna kustannukset
eivät suuresti muutu. Ongelmaksi kuitenkin muodostuu Keski-Espoon
koulu pienentyminen, jolloin opetuksen järjestäminen tehokkaasti on
vaikeampaa. Tähän asti koulun henkilöstöä on voitu käyttää
joustavasti turvaamaan pienet opetusryhmät.

Koulun hyvän toiminnan kannalta on eduksi, että opettajat ovat
ainankin osin tuttuja oppilaille siirryttäessä alakoulusta
yläkouluun. Myös se, että opettajat tuntevat oppilaat useamman
vuoden ajalta luo turvallisuutta oppilaiden koulunkäyntiin. Ylä- ja
alakoulussa opettavat opettajat tuovat jatkuvuutta koulupolkuun.

Ammattijärjestöt haluavat, että asiasta pidetään
YT-neuvottelut. Tämä materiaali tuodaan kokouksen jälkeen
lautakunnan kokoukseen.

Oliko tässä kiire? Miksi tällekään asialle ei varattu aikaa
ennakolta?

Kuulemistilaisuudet ja lausunnot

Keski-Espoon koulujen huoltajille on pidetty kaksi
kuulemistilaisuutta asiasta 2.3.2010 ja 10.3.2010. Huoltajat
vastustavat siirtosuunnitelmia yleisesti ja erityisesti siirtämistä
huoltajien näkökulmasta kaukana sijaitseviin Espoon yhteislyseon ja
Järvenperän kouluihin. Muistiot kuulemistilaisuuksissa esille
tulleista asioista on oheismateriaalina.

Ensimmäinen kuulemistilaisuus järjestettiin siis hiihtoloman
jälkeisenä tiistaina, tieto siitä saatiin maanantaina. Tällöin vielä
lähes kaikki suunnitelmat olivat auki eikä mitään taustamateriaalia
ollut käytettävissä. Tunnelma tuossa tilaisuudessa oli erittäin
kiivas, eikä mikään ihme: miten voidaan esittää jotain, jos ei
mitään faktoja ole. Lopettamisen perusteluna tilaisuudessa ollut
Marika Niemi esitti koulun huonoa mainetta ja huomatessaan että tämä
ei saanut kannatusta niin alkoi puhua säästöistä.

Toinen kuulemistilaisuuden ajankohta varmistui myös hyvin myöhään,
eikä esimerkiksi minulla ollut mahdollisuutta osallistua siihen
työmatkan takia. Mikäli asiaa olisi valmisteltu kohtuullisessa
aikataulussa, niin työvuorojen ja -matkojen järjestely olisi
onnistunut. Tässä tilaisuudessa esitettiin maltillisempi
suunnitelma koulun lopettamiseksi, tarkoituksena ilmeisesti
lieventää nykyisten yläkoululaisten vanhempien kritiikkiä.

Keski-Espoon koulun henkilökuntaa vastustaa
siirtosuunnitelmia. Henkilökunnan lausunto on oheismateriaalina.

Keski-Espoon koulun oppilaskunta vastustaa
siirtosuunnitelmia. Oppilaskunnan lausunto on oheismateriaalina.

Keski-Espoon ja Hösmärinpuiston koulujen yhteinen johtokunta
vastustaa siirtosuunnitelmia. Johtokunnan lausunto on
oheismateriaalina.

Johtokunta piti kokouksen heti maanantaina hiihtoloman
jälkeen. Tällöin asiat olivat vielä enemmän levällään kuin
vanhempien kuulemistilaisuudessa. On erittäin vaikea laatia
lausuntoa ilman tietoa kaikista asioista, jotka asiaan
vaikuttavat.

Vaihtoehdot yläkoulun oppilaiden siirtämisessä oppilaakiottoalueen muihin kouluihin

2) Ne Keski-Espoon koulun 6. luokan oppilaat, joita ei ole valittu
tai jotka eivät ole hakeneet, 7. luokalle painotettuun opetukseen
huomioidaan 7. luokkien oppilaaksiotossa tasavertaisesti samalla
tavalla kuin muiden alueen alakoulujen 6. luokkien
oppilaat. Lukuvuoden 2010-2011 oppilaspaikoista lautakunta
päättää erikseen.

Yllä olevaa teksitä ei meikeläisen koulutus riitä
ymmärtämään. Ongelmahan nykyisten 6.-luokkalaisten suhteen on se,
että moni heistä olisi mahdollisesti halunnut hakea johonkin
painotettuun kouluun, jos olisivat tienneet että eivät voi jatkaa
nykyisessä koulussa. Heidän oikeusturvaansa on siis loukattu.

7) Lautakunta kehottaa suomenkielisen opetuksen tulosyksikköä
suuntaamaan Keski-Espoon koulun oppilaille ja henkilökunnalle
tässä muutostilanteessa tarpeelliset tukitoimet siirrosta
aiheutuvien haittavaikutusten minimoimiseksi ja hyvän
henkilöstöpolitiikan toteuttamiseksi.

Ja mitäköhän tämäkin sitten tulee maksamaan? Veronmaksajana toivon,
että keskityttäisiin vain nykyisten ongelmien hoitoon eikä luotaisi
uusia kalliita ongelmia.

Lisäksi Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön tulisi valmistella
lautakunnalle päätöksestä aiheutuvat muutokset koskien koulujen
kieliohjelmaa ja painotetun opetuksen kouluverkkoa niin, että
muutokset voidaan huomioida lukuvuoden 2011-2012 oppilaaksiotossa.

Esimerkiksi A2-kielen kohtalo Keski-Espoon koulussa on avoin. Nyt
siitä on huolehtinut yläkoulun opettajat. Jos koulussa ei ole
yläkoulua eikä mahdollisuutta A2-kieleen, ei se koulun vetovoimaa
paranna.

Yhteenveto suomenkielisen opetustoimen johtajan mukaan:

Kuulemisten mukaan alueen huoltajat, oppilaat ja koulun
johto- ja henkilökunta vastustavat 7-9 -luokan oppilaiden
siirtymistä muihin alueen kouluihin. Myös oppilashuollon lausunto
tukee yhtenäisen perusopetuksen koulun säilyttämistä alueen
sosiaalinen tausta huomioiden. Yläkoulun oppilaiden siirtyminen
toisiin alueen kouluihin toisi vuositasolla arvioiden 150 000 euron
säästöt. Tällöin säästöjä ei saataisi Jalavapuiston siirtokelpoisten
tilojen poistamisesta, jotka ovat vuositasolla 89 000 euroa.

Eli suoraan: mitään säästöjä tästä ei tule.

Lautakunnan toiveena oli, että Keski-Espoon koulun tiloihin voidaan
toteuttaa monipuolinen alueen palvelukeskus. Varhaiskasvatuksen
tilatarve (max 4 tilaa) ja nuorisotoimen tilat voidaan toteuttaa
Keski-Espoon koulun nykyiseen yhtenäisen perusopetuksen kouluun
kirjaston siirryttyä Entressen uuteen kauppakeskukseen. Tilojen
yhteiskäytöllä saadaan koulusta monipuolinen palvelukeskus ilman,
että 7-9-luokkalaiset siirretään alueen muihin
kouluihin. Keski-Espoon alueella olisi tässä mallissa viisi vuotta
ylimääräistä yläkoulutilaa, mutta tilastojen mukaan tilat täyttyvät
vuosikymmenen puoliväliin mennessä.

Tilantarve siis järjestyy ilman koululaisten siirtoja. Miksi tätä
vaihtoehtoa ei tarjottu heti ensimmäisenä vaan lähdettiin pilaamaan
koulun oppilaiden, vanhempien ja henkilökunnan hiihtoloma?

Ehdotus

Ehdotus on nyt suunnilleen niin hyvä, kuin mitä lautakunnan
valmistelukehoituksen perusteella on mahdollista laatia. Toki
siinäkin on puutteita kuten:

3) Keski-Espoon koulun nykyiset 7. luokan oppilaat käyvät 8. luokan
lukuvuonna 2010-2011 Keski-Espoon koulussa ja 9. luokan
lukuvuonna 2011-2012 Kirkkojärven koulussa. Kirkkojärven koulu
järjestää näille oppilaille liikuntapainotteisen opetuksen
9. luokan ajan sekä A-ruotsin opiskelun niille oppilaille jotka
ovat sen valinneet.

Koulun viimeinen luokka on erittäin kriittinen: se vaikuttaa paljon
siihen, jatkaako opiskelua, saako hän ammatin: onko varaa ottaa
riski siitä, että huoltosuhde huononee pysyvästi lyhytnäköisillä
säästöillä — joita siis oikeasti ei tule.

Yhteenveto

Selvitykset osoittavat, että ehdotettu päätös on
järjetön. Ehdotuksella haettu tilojen toiminnan tehostaminen
saavutetaan ilman koulun lakkauttamista. Muutaman vuoden kestävä
yläkoulun oppilaspaikkojen väljyys voidaan hyödyntää käyttämällä
resusseja kaikkien kolmen yläkoulun kehittämiseen, jotta toiminta
olisi tehokasta siinä vaiheessa kun koulut ovat täynnä.